A soup out of this world

Tätä reseptiä on inspiroinut maailman paras keitto.

Söin kyseistä keittoa kesäkuussa 2006 pienessä tanskalaiskylässä. Kuten kerran ohimennen mainitsin, vietin 15-vuotiaana kesän kansainvälisellä leirillä Tanskan maaseudulla. Leirillä viettämäni kuukaudet ovat edelleen yhdet elämäni parhaista. Alkuun olin tosin aivan kauhuissani. Olin ainoa suomalainen, kylppärissä oli sammakoita ja kännykät takavarikoitiin saapuessa. En saanut selvää kenenkään nimestä, ja kaikki kutsuivat minua Teddiksi.

Jokainen 42 leiriläisestä oli vuorollaan päivän ajan leirin pomo, sachem. Sachem sai päättää päivän teeman: joskus kuljimme päivän armeija-asuissa, joskus takaperin, joskus järkyttävissä kampauksissa. Viikon sachemit järjestivät aina lauantaisin juhla-aterian. Kerran pihalle rakennettiin leirirakennuksen huonekaluista valtava merirosvolaiva, jolla pidettiin grillijuhlat. Toisen kerran juhlittiin häitä pitkän kaavan mukaan. Viimeistään mafia-aiheisella illallisella, jonka aikana piti ratkoa murhamysteeri, koti-ikävä unohtui.

Leirillä pidettiin kerran viikossa myös nyyttärit, eli potluck. Valmistimme vuorotellen ruokia kotimaistamme. Yhtenä lauantaina olimme olleet naapurikylässä uimassa koko päivän ja kaikki olivat kuolla nälkään. Oli potluck-päivä, ja Mariam Ghanasta oli valmistanut perinteistä afrikkalaista maapähkinäkeittoa.

BOOM.

Mitkään kuvailut eivät tee oikeutta sille keitolle. Se oli paksua, makeaa ja mausteista. Kyseessä ei ollut mikään keventäjän keitto: yhden annoksen voimalla on varmaan ollut tarkoitus jaksaa kerätä kaakaopapuja tai paimentaa puhveleita koko päivä. Paimentaisin mielelläni kaksi päivää, jos saisin Mariamin keittoa vielä. Keitto oli ehdottomasti yksi parhaista asioista, joita olen koskaan maistanut. Ei siis ainoastaan parempaa kuin muut keitot, vaan parempaa kuin yksikään syömäni keksi, kakku tai piirakka. Ja uskokaa minua: olen syönyt todella paljon todella hyviä.

Oli suuri siunaus, että pääsin maistamaan keittoa, mutta vielä suurempi tragedia, että se loppui kesken. Aina välillä hiljennyn muistelemaan niitä paria pientä kauhallista, jotka ehdin saada. Pyysin vähän aikaa sitten keiton reseptiä, mutta Mariam ei ole sitä vielä lähettänyt. Odotellessani kokeilin valmistaa jonkinlaista maapähkinäkeittoa itse. Tämä versio on helppo ja kevyt, joten se sopii mainiosti kiireiselle istumatyötä tekevälle länsimaalaiselle. Maapähkinä maistuu mukavasti ja inkivääri tuo ruokaan pientä potkua.

Hyvä keitto siis tämäkin. Ymmärrän kuitenkin ensimmäiselle kuukävelylle osallistunutta Buzz Aldrinia, jonka mukaan maan päällä ei sykäytä enää mikään, kun on kerran käynyt kuussa.

 
Maapähkinäkeitto

4:lle

1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 porkkana

puolikas paprika

1 cm:n pala inkivääriä 

1 tlk tomaattimurskaa

3 rkl maapähkinävoita

1-2 rkl hunajaa tai siirappia

suolaa maun mukaan

oljyä paistamiseen

1. Kuumenna öljyä kattilassa ja kuullota siinä hienoksi pilkottu sipuli ja valkosipuli. Raasta porkkana ja pilko paprika ja lisää ne sipuleiden joukkoon.
2. Lisää tomaattimurska ja inkivääri. Anna kiehua hiljalleen noin 15 minuuttia.
3. Lisää maapähkinävoi, hunaja ja suola.
4. Soseuta keitto ja tarkista maku. Anna hautua vielä noin 10 minuuttia. Jos keitto on liian paksua, lisää joukkoon kiehuvaa vettä.

Keittiössä soi: Bill Withers