torstai 4. huhtikuuta 2013

Ananas, valitsen sinut


Päädyin pari viikkoa sitten tilanteeseen, jossa minun piti suunnitella ja toteuttaa leivos, joka kuvastaisi minua. Ei ollut kuulkaas helppoa! Leivoksen suunnittelu oli yhtä hankalaa, kuin tavaroiden valitseminen autiolle saarelle.

Valitsenko jotain turvallista mutta toimivaa, kuten veneen, jolla soudan maihin (= teenkö suklaakakun)?

Esitänkö rempseää ja ilmoitan ottavani mukaan pullon kuohuvaa ja yhden Hunkseista (valmistanko tämän), vaikka oikeasti haluaisin valita kyypakkauksen ja vaaleanpunaisen Nuppu-nalleni (teenkö sokerikakun ja sille pinkin tomusokerikuorrutuksen)?

Aiheutanko hämmennystä valitsemalla jotain aivan käsittämätöntä, mitä ihmiset jäävät pohtimaan ja lopulta tulevat siihen tulokseen, että valinnallani täytyi olla joku nerokas tarkoitus, jota he eivät vain tajua (kuorruttaisinko tämän wasabilla)?

Ja niin edelleen.

(Ottaisinko MacGywerin ja sille rullan jesaria? Missä päin maailmaa se saari muuten on? Ei kai se vaan ole mikään arktinen saari? Saako ottaa "mahdollisuuden pyytää lisäesineitä"? Miksei saa? Kuka keksi tämän pelin? Tuu ite valitsemaan! En halua enää pelata. Onko se suklaakakku jo valmista?)

Pitkän puntaroinnin jälkeen päädyin kookos-suklaa-ananaskakkuun (saaridilemma piinaa yhä). En tiedä, kertoiko kakku minusta lopulta muuta kuin sen, että tykkään kookoksesta, suklaasta ja ananaksesta. Terhi-leivoksen esittelystä on olemassa myös video, jolla koitan rakentaa leivokselleni jonkinlaista tarinaa. Videolla kerron "tykkääväni pienestä hifistelystä". Paino sanalla pieni, koska yhtään sen suurempaan leivontahifistelyyn taitoni eivät riitä.

Olin kuitenkin pitkään halunnut kokeilla näitä ananasruusukkeita. Tuore ananas on mahtavan makuista, mikä on aina suuri plussa, kun puhutaan kakunkoristeista: hei vaan teille, hopeakuulat.  Ruusukkeiden tekeminen oli helppoa ja lopputulos näyttävä. Juttu vaatii vähän kärsivällisyyttä ja uunin edessä kykkimistä, mutta ruusukkeiksi anansviipaleet tuntuivat muotoutuvan lähes itsestään.


Ananasruusukkeet
Martha Stewartin ohjetta mukaillen

1. Hanki tuore ananas, joka on varmasti kypsä. Ananas on kypsä silloin, kun se tuoksuu ja sen sisimmät lehdet irtoavat kevyesti vetämällä.
2. Leikkaa ananaksesta kuoret pois. Itse leikkasin ananaksen ensin pituussuunnassa puoliksi ja leikkasin sen jälkeen kuoret terävällä veitsellä.
3. Viipaloi kuorittu ananas niin ohuiksi viipaleiksi kuin mahdollista. Mitä ohuempi viipale, sen kauniimmin ananas muotoutuu. Leikkaa ananasrenkaan sisälle jäävä kova alue pois terävällä veitsellä.
4. Kuivata ananaksia 95 asteessa 30-45 minuuttia, käännä ne ja anna olla uunissa niin kauan, kunnes ne ovat kuivia eivätkä enää kiillä. Tähän meni minun uunissani yhteensä noin 2 tuntia. Tarkkaile tilannetta, äläkä anna ananasten tummua.
5. Laita ananakset jäähtymään muffinsivuokiin tai muihin vastaaviin astioihin. Anna ananasten olla astioissa mieluiten yön yli.
6. Ota kolme ananasrengasta ja muotoile niistä ruusuke asettamalla renkaat sisäkkäin. Sisimmän renkaan voi taittaa kahtia tai leikata auki ja rullata kevyesti.

Säilytä ananaksia jääkaapissa.


Keittiössä soi: Scissor Sisters, erityisesti I Can't Decide

3 kommenttia:

  1. Ananas kuvaa syö hyvin - apt choice. Ananas ja leivos aina vain osuvammin. Viittaan tietenkin sisukseen ja hieman myös ananaksen hauskaan päähineeseen.

    VastaaPoista
  2. SUPERPÄHEE! en olisi ikinä osannut edes kuvitella tuommoista leivosta. Megahieno! you rule, totally!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa!