sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Koska nimi, koska hyvä


Se, että mainitsee pitävänsä ruokablogia, johtaa joskus hämmentäviin tilanteisiin. Esimerkiksi sellaisiin, joissa minulta kysytään neuvoa ruoanlaittoon liittyen. Viimeksi minulta tiedusteltiin, mitä jännää tekisin lohelle.

Eh. Kypsentäisin sen?

Toinen juttu on ruokatrendien ennustaminen. Hei Terhi, mikä on lähiaikojen seuraava iso juttu? (Laskiaispullat?) Onko ramenruoka jo ihan passé? (Eeh.) Tai lehtikaali? (Miltä susta tuntuu?)

Antaisin mielelläni neuvoja ja keskustelisin trendeistä, mutta totuus on, etten osaa. Luen ruokauutiseni pääosin Pirkka-lehdestä. Aki Wahlman oli todennäköisesti ehtinyt tehdä aamutelevisiossa kuutta erilaista lehtikaaliruokaa ennen kun minä havahduin, että sellainenkin vihannes on olemassa.

Kiitos Akin tai yleisen hypetyksen, satun kuitenkin tietämään, että yhdessä kattilassa alusta loppuun valmistettavat ruoat ovat nyt jokin juttu. En tosin ihan ymmärrä, miksi. Tai siis, kuinka monta astiaa kaivataan yleensä muutenkaan pastan tai keiton valmistamiseen? Mielestäni kyseessä on vähän samanlainen tilanne kuin jos jäätelön säilyttämisestä pakkasessa tulisi hitti. Onhan se fiksua, mutta ei nyt aivan uusin idea.

Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että tässä blogissa pitäisi puhua enemmän ruoasta ja hieman vähemmän siitä, mitä minä baarin vessajonossa ajattelen. Siksi aion takertua tähän yhteen ruokatrendiin, kun sellaisen menin kerrankin havaitsemaan. Ja täytyyhän Potluck by one -nimisessä blogissa olla ainakin yksi one-pot -resepti.

One-pot -ruoat ilmentävätkin tämän blogin henkeä aika hyvin: aluksi asetellaan kaikki ainesosat melkein matemaattisella tarkkuudella kattilaan, otetaan kuva, laitetaan kattila hellalle ja unohdetaan se siihen. Mennään katsomaan kuvia George Clooneyn häistä ja muistetaan vasta sadan kuvan päästä, että ai niin, pasta! Rynnätään katsomaan pastaa, josta on tullut pehmeää muhjua. Todetaan, että kaikki on ainakin varmasti kypsää, otetaan tyytyväisenä kulhollinen ja palataan hääkuvien ääreen. Syödään onnellisena ja haetaan lisää.

Lähetetään ajatuksissa terveisiä tietokoneen korjaajalle, joka erikseen kielsi syömästä koneen ääressä.

Passé tai ei, ruokabloggaaja suosittelee.

Ammattilainen ohjeistaa: ainesosat kuuluu asetella kattilaan hitaasti ja huolella, jotta astioiden tiskaamisessa mahdollisesti säästetty aika saadaan kulutettua.

Itämainen maapähkinä-kasvispasta
alkuperäinen resepti täältä
5:lle

250 g täysjyväpastaa
9 dl vettä
1 dl kookosmaitoa / 1 dl lisää vettä
1 porkkana
1 paprika
100 g herkkusieniä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 cm:n pala inkivääriä
1 lime
3 rkl maapähkinävoita
1,5 dl suolattuja maapähkinöitä
1,5 rkl hunajaa
1 tl omenaviinietikkaa
2 tl tamarinditahnaa
1 rkl soijakastiketta / suolaa maun mukaan
1 tl currya
1 tl kurkumaa
1 tl mustapippuria

limemehua
tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa

1. Leikkaa porkkanat ja paprikat ohuiksi viipaleiksi. Viipaloi herkkusienet ja hienonna sipulit. Leikkaa inkivääri muutamaan osaan ja lime viipaleiksi.
2. Laita kaikki ainekset kattilaan. Kuumenna ja anna kiehua noin 15 minuuttia, tai kunnes pasta on kypsää. 
3. Poista inkiväärinpalat ja halutessasi limeviipaleet. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa soijaa tai suolaa. Purista pastan päälle tuoretta limemehua ja tarjoile tuoreen korianterin tai lehtipersiljan kanssa.

Keittiössä soi: Django Django, Glasser

4 kommenttia:

  1. Kannatan enemmän vessanjonoajatuksia, blogisi on hurmaava. Sain taas hyvät naurut sen äärellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Be careful what you wish for! Ei kun siis, ihana kuulla! Kiitos, Jonna.

      Poista
  2. Komppaan Jonnaa - kerrassaan hurmaava!

    Ei muuten kannata kuunnella sellasia "ei saa syödä läppärin edessä"-ohjeita. Ja jotkut vajakit väittää, että kulinaristin ei tulisi syödä tv:n äärellä. Mitä vikaa siinä muka on, että haluan tehostaa ruokailunautintoani katsomalla samalla tuhannetta kertaa Ellen DeGeneresin Oscar houstauksen. Sillälaillahan se ruokakin maistuu vaan paremmalta :)

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa!