keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Tätä mun hautajaisiin



Hei siellä! Ettehän pelästyneet otsikkoa? Täällä ollaan täysissä ruumiin ja sielun voimissa, kiitos vain. Mitä nyt eilinen työpäivä vähän tuntuu jaloissa ja HIMYMin päätösjakso kalvaa mieltä. Ja selkä muistuttaa liiallisesta dataamisesta sängyllä ja vatsa kipristelee, koska söin äsken aika monta maapähkinävoikonvehtia huomattavan lyhyessä ajassa. Mainitut vaivat eivät kuitenkaan ole saaneet minua suunnittelemaan hautajaisiani, eli ei hätää.

Otsikkoon on kuitenkin syynsä. Suurin kunnia, jonka ruoka saattoi lapsuudenkodissani saada, oli toteamus "tätä mun synttäreille" tai "tätä mun hautajaisiin".  En muista, miten varsinkaan jälkimmäinen lausahdus sai alkunsa, mutta sitä kauniimmin ei kokkia voinut kiittää. Äiti toivoi usein ainakin kaalikääryleitä ja hapankaalia (joista jälkimmäisen haju sai meidät lapset huutamaan kauhusta ja odottamaan omia hautajaisiaan). Isän juhlamenuun pääsi automaattisesti kaikki, missä oli lohta. Itse muistan vuosien varrella toivoneeni juhlaruoaksi ainakin sipsejä, pinaattipannaria, texmex-voileipäkakkua ja laskiaispullia.

Jos menu pitäisi päivittää nyt, sinne pääsisi ehdottomasti kookoshillo tai -levite, jota valmistin pari viikkoa sitten. Vääräuskoisia eli kookosvihaajia kehotan poistumaan ennen kun pääsen kookosmonologini kanssa kunnolla vauhtiin. Muuten saatamme joutua suunnittelemaan ihan oikeita hautajaisia. Noh noh. Leikki leikkinä, vaikka ihan vaarallisen hyvää levitteestä mielestäni tulikin. Olen laittanut sitä leivän päälle, jogurtin sekaan, muffinien sisään ja tietysti syönyt suoraan purkista. Pari kertaa ilman lusikkaa.

Tätä ihan kaikkiin mun juhliin, kiitos.


Kookoslevite
Alkuperäinen resepti täältä

3 kananmunaa
3 keltuaista
200 g sokeria
2,5 dl paksua kookosmaitoa
(1-2 tl raastettua sitruunankuorta ja sitruunamehua)

1. Laita kananmunat ja keltuiaset lämmönkestävään kulhoon. Vatkaa (mutta älä vaahdota) sekaisin.
2. Lisää sokeri vähitellen kanamunien joukkoon. Sekoita kunnes sokeri on liuennut seokseen. Lisää kookosmaito.
3. Laita kulho vesihauteeseen : itse laitoin yksinkertaisesti kulhon kattilan päälle ja kattilaan vettä. Ala kuumentaa seosta vähitellen. Seos alkaa pikkuhiljaa paksuuntua, mutta siihen menee aikaa. Anna seoksen kuplia rauhallisesti ja käy välillä sekoittamassa.  (Jos olet kärsimätön, voit myös siirtää seoksen paksupohjaiseen, pinnoitettuun kattilaan. Kuumenna seosta varovasti ja sekoita koko ajan. Anna kuitenkin seoksen olla vesihauteessa ainakin puoli tuntia ennen kun siirrät sen kattilaan.)
4. Kun seos on paksua, ota kulho hauteesta ja sekoita joukkoon halutessasi sitruunan kuoriraaste. Itse puristin joukkoon vielä sitruunamehuakin. Kaada kookoslevite kuumaan purkkiin ja jäähdytä. Säilytä valmista levitettä jääkaapissa.


Keittiössä soi: Johnny Cash

4 kommenttia:

  1. Ihme kookoshihhuli. Yritäppä käännyttää mut :) Se olis kyllä hyvä, koska kookosta tungetaan niin joka paikkaan -.-

    VastaaPoista
  2. Kookoshullukaveri täällä tykkää ihan sikana. Oon laittanut kookosta (maitona, öljynä, hiutaleina, lastuina, vetenä) jo tosi moneen paikkaan, viimeisimpinä aamuespresso sekä kämppiksen hieronnan tarpeessa ollut niska, mutta tällainen joka paikan levite on vielä puuttunut. Kiitos ja nam.

    Tuli postauksen aihepiiristä mieleen aikanaan paljon kuluttamamme kappale, jossa lauletaan muun muassa: "...but you better hold on, so many things I need to say to you"

    http://www.youtube.com/watch?v=L-bxuRKbFLk

    VastaaPoista
  3. Tätä mun hautajaisiin...just tuttua. Samoin "ostelen" "hautajaishameita" (hame joka laitetaan kun meet jonkun hautajaisiin) melkein joka kerta äitini kanssa shoppaillessa. Viimeksi ostin oikeastikin 3v tyttärelleni "hautajaisleningin" . Se on oikeasti niin musta ja synkkä ettei sitä voi kyllä muualle laittaakaan. Helma kuitenkin liehuu, niin tyttö pitää kotona.

    VastaaPoista
  4. Nauroin taas ääneen! "Pinaattilettuja syödään taivaassa"-foreva!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa!