torstai 30. toukokuuta 2013

Lemon Cookie, 12 points



Rakastan suomen kieltä. Nautin taitavasta kielenkäytöstä ja turhaannun, kun kieleen suhtaudutaan välinpitämättömästi. Tästä voi kiittää ja syyttää kasvuympäristöäni. Sanomalehden takaa ja television edestä kuuluvat kyllästyneet huokaukset ja kiukkuiset parahdukset ovat melko tavallisia perheessämme. Jahas, siellä on taas joku suomentaja tai toimittaja tunaroinut. Ravintolassa kuultava tietynlainen tuhahdus tarkoittaa lähes poikkeuksetta sitä, että tässäkin paikassa tarjoillaan jäätelöä kinuskikastikkeella*. Alkuun näitä äännähdyksiä päästivät vain kielenkääntäjävanhempani, mutta mitä isot kielipoliisit edellä, sitä pienemmätkin pikkuhiljaa perässä.

Suomi on vaalimisen, suojelemisen ja joskus tuhahtelun arvoinen kieli. Ennen kaikkea se on käyttämisen arvoinen. Silti vastaan tulee välillä tilanteita, joissa tekee mieli turvautua englantiin. Mielestäni ruokien nimien suomentaminen houkuttelevasti on hankalaa. Nämä keksit ovat siitä hyvä esimerkki. Niiden alkuperäinen nimi on lemon crinkle cookies. Kuulostaa Gilmoren tytöiltä ja Nigella Lawsonilta. Vapaasti suomennettuna nimi olisi ryppyiset sitruunakeksit, josta puolestaan tulee mieleen pölyisen vanhainkodin kahvibingojoukkue. Anteeksi Agricola, mutta taidan ottaa cookien.

Toinen tilanne, jossa suomea ei mielestäni tarvitsisi viljellä, on Euroviisut. Onko niitä lauluja pakko suomentaa? Kaikki kunnia kekseliäille kääntäjille - ilman teitä emme tietäisi, milloin lauletaan rakkaudesta tummaa kaunotarta, milloin disko-musiikkia ja milloin yhteistä planeettaamme kohtaan - mutta täytyykö jokaisen balkanilaisen glitter-tsirpulan merkityksettömät jammailutkin kääntää? Pari viikkoa sitten kärvistelin jälleen ruudun edessä ja söin samalla ryppykeksejäni. Se ilta oli monella tapaa suomi, nolla pistettä.

Keksit saavat kuitenkin täydet kaksitoista! Ei nimi miestä tai keksiä loppujen lopuksi pahenna. Keksien vaatimattomasta ulkonäöstäkään ei pidä hämääntyä. Nämä keksit ovat chewy and moist (eli sitkeitä ja kosteita. Kuulostaa kenkään tarttuneelta purkalta). Tarkoitan siis, että ne ovat mehukkaita ja niissä on ihanasti purtavaa. Suomeksi sanottuna ihan sikahyviä keksejä.

P.S. Jäätelöä kinuskikastikkeella tarkoittaisi sitä, että jäätelö on asetettu kinuskikastikkeen päälle.
P.P.S. Tiedän, että omatkin tekstini vilisevät välillä virheitä. En ole oikeasti kukaan korjaamaan ketään.


Lemon crinkle cookies eli sitruunakeksit
alkuperäinen ohje täältä

130 g voita
2,3 dl sokeria
0,5 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
2 rkl sitruunankuorta
1 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa
0,5 tl leivinjauhetta
0,25 tl ruokasoodaa
3,5 dl vehnäjauhoja

1 dl tomusokeria

1. Vatkaa keskenään pehmeä voi ja sokeri. Lisää joukkoon kananmuna edelleen vatkaten.
2. Raasta sitruunasta kuori ja purista mehu. Lisää kuoriraaste ja mehu sekä vaniljasokeri taikinaan voimakkaasti vatkaten.
3. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää seos muiden aineiden joukkoon. Sekoita tasaiseksi.
4. Kaada tomusokeri laakealle lautaselle. Tee taikinasta pieniä palloja ja pyöritä ne tomusokerissa.
5. Aseta taikinapallot pellille ja litistä niitä hieman. Paista keksejä 175 asteessä noin 12 minuuttia tai kunnes niiden pohja on saanut vähän väriä. 

Keittiössä soi: Wolf Gang 

7 kommenttia:

  1. Minä en oikein keksi sopivaa käännöstä ruokasanaston fluffy-sanalle. Crisp on myös sana, jota ei tarvi kääntää, se kuulostaakin siltä mitä se on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fluffy on hankala! Ilmava? Kuohkea? Osta uusi muotovaahto Lorealilta... Oot oikeessa, vaikea!

      Poista
  2. Blogistasi kyllä huomaa rakkautesi suomen kieleen. Luen tätä ensisijaisesti huippukielen ja vasta toissijaisesti huippujen reseptien takia.

    VastaaPoista
  3. Onneksi laitoit selvennyksen kinuskikastikkeesta, mietin sitä täällä jo monta minuuttia ennen kuin hoksasin lukea eteenpäin.

    Mielestäni Euroviisujen suomennokset ovat mitä mahtavimpia siinä kaikessa ihanassa kamaluudessaan! Ah, mikä sanoittajien ja suomentajien luovuus! Toisen kenkäni nimi on rakkaus ja toisen tuska. 12 points!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihviä kastikkeella ja kakkua kermavaahdolla tarjoillaan ihan kaikkialla. Ns. ravintola-adessiivi ei taida olla ihan kielitoimiston hyväksymä, mutta todella yleinen. Eli ei mikään ihme, jos se ei särähdä korvaan. Ei varmaan särähtäisi täälläkään, ellei sille olisi puhistu 20 vuotta!

      Ja joo, oot ihan oikeassa viisusuomennosten kanssa. Ihania ja kamalia.

      Poista
    2. Jos kakkua kermavaahdolla muutettaisiin kermavaahtoa kakulla (kuten sitä yleensä tarjoillaan), pääpaino siirtyisi kakusta kermavaahtoon. Kuka haluaisi kermavaahtoa jälkkäriksi? :D Mielikuva kermavaahtopallurasta kakun päällä muuttuisi olennaisesti..

      nimim. Ravintola-alan työntekijä

      Ps. Aivan ihania keksejä! Ovat kyllä nimensä veroisia!

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa!