perjantai 7. kesäkuuta 2013

Palkintopannukakut

Kuten pari viikkoa sitten pulla suussa valitin, muuttaminen ei ole mielestäni kovin mukavaa. Nyt pystyn suhtautumaan toissaviikkoiseen urakkaan jo hieman huvittuneesti, mutta tilanteen ollessa päällä eivät kyyneleet olleet kaukana. Kuvitelkaa tilanne, jossa yhden ihmisen kaikki tavarat on saatava mahtumaan henkilöautoon. Lisätkää autoon kolme ihmistä ja yrittäkää uudelleen. Pitäkää mielessä, että muutettava ihminen ei valitettavasti ole materiaa halveksuva nepalilaismunkki, vaan ihminen, jonka oli aikoinaan saatava raahata ensimmäiseen asuntoonsa mm. säkillinen tietokoneen näppäimiä (joululahjamagneetteja koko suvulle seuraavan 10 vuoden ajan, en varmana luovu) ja kaikki Trendit vuosilta 2006-2010. Miettikää, miten paljon lisää tavaraa hän on ehtinyt kerätä kolmen vuoden aikana. Naurakaa pilkallisesti, kun hän väittää kyllä yrittäneensä hankkiutua tavaroistaan eroon ennen muuttoa. Ottakaa nitrot valmiiksi esiin sitä hetkeä varten, kun muuttoavuksi tulleet vanhemmat näkevät tyttärensä tavaramäärän.

Raa'an voiman sijaan tässä muutossa tarvittiin ongelmanratkaisukykyä ja palapeliajattelua. Koko juttu tuntui isolta Rubikin kuutiolta: kun yhden säkin sai paikoilleen, täytyi toista siirtää. Kohta, johon äsken vielä mahtui astialaatikko, menikin umpeen, kun keittokirjojen paikkaa muutettiin. Viimeiset vaatesäkit avattiin ja tavararakennelman jokainen kolo tilkittiin sukilla, t-paidoilla ja yksittäisillä kengillä.

Tässä vaiheessa huomasin, että kännykkäni oli tippunut johonkin laatikkoon. Tavarat ulos, peli jatkuu.

Mutta voi sitä hetkeä, kun takaluukku viimein napsahti suloisesti kiinni. Tavaroiden väliin jäi tilaa vielä kolmelle ihmisorigamille, eli polvia koukistamalla ja liikkumista välttämällä muuttajatkin saatiin kyytiin. Jäljellä oli enää 800 kilometrin muuttomatka, 12 tuntia Yle Puhetta, Abc:n noutopöytä ja uudessa kodissa kylmän juotavan kanssa nautitut palkintopannukakut. Niiden valmistaminen oli hieman tavallista monimutkaisempaa (ei sarkasmia), mutta samaa rohkenen sanoa muutostakin (hyvin paljon sarkasmia).


Korvapuustipannukakut
alkuperäinen resepti täältä

75 g voita
1 dl fariinisokeria
1 tl kanelia

4 dl maitoa
1 kananmuna 
2,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl jauhettua kardemummaa
1,5 rkl fariinisokeria
ripaus suolaa
2 rkl öljyä tai sulatettua voita

Voita tai öljyä paistamiseen

1. Sekoita sulaan voihin fariinisokeri ja kaneli. Anna seoksen jäähtyä sen verran, että sitä on helppo pursottaa. Laita kaneliseos pursotinpussiin.
2. Sekoita maitoon kananmuna. Yhdistä kuivat aineet ja lisää öljyn kanssa munamaitoon. Anna taikinan turvota hetki.
3. Annostele taikinaa paistinpannulle ja anna pannukakkujen paistua hetken aikaa. Kun pannukakkujen reunat "kuplivat", pursota kaneliseoksesta spiraali niiden päälle. Älä pursota liian lähelle reunaa, jottei täyte valu pannulle. Käännä letut ja anna paistua toiselta puolelta muutaman minuutin ajan.

Keittiössä soi: Emeli Sandé

6 kommenttia:

  1. Toivottavasti kylmä juotava oli sitä parhaiten palkinnoksi sopivaa juomaa! Väri näyttää ainakin oikealta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitäpä juuri. Kärsimykset ei muulla unohdu!

      Poista
  2. Mun mielikuvitus ylikuumeni. Aah, toivottavasti autossa oli toimiva ilmastointi!

    VastaaPoista
  3. Kaikenlaisia muuttokuormia minäkin olen raahannut, mutta koskaan en ole palkinnut itseäni näin hauskannäköisillä pannukakuilla. Ehdottomasti olen kuitenkin palkintopannukakut ansainnut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt on siis korkea aika! Olet ansainnut pannukakkuja monen muuton edestä!

      Poista
  4. aika hyvä oivallus, noi kanelipullapannarit, meinaan jos tykkää kanelista tai saa siitä migreeniä...;)

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa!