perjantai 16. elokuuta 2013

1-vuo-ti-as


Lapsena minulle oli ihan kamalan tärkeää, että minulla oli joku oma paikka. 8-vuotiaaksi asti oma tila tarkoitti yhtä kulmaa veljien kanssa jaetusta makuuhuoneesta: oli sänky ja seinä, jolle sai teipata kuvia ja tarroja. Oli yksi hyllykkö, jossa jokaisella lapsella kaksi vetolaatikkoa. Niissä säilytin suurimpia aarteitani: tamakotsia, pikkukiviä, pyhäkoulun tarravihkoa, Myrskylintu-pienoisnukkeja ja Disney On Ice -showsta ostettua valohuiskua. Toisen laatikoita ei availtu tai sängylle menty ilman lupaa. Jos halusi kiivetä kerrossängyn yläpedille, piti ensin veljeltä kysyä, saako tulla kylään.

Olin ratketa riemusta, kun sain oman huoneen. Samassa huoneessa säilytettiin liinavaatteita ja mankelia, mutta huone oli silti enemmän minun kuin kenenkään muun. Kudoin huoneeseen kirjavan maton, jonka reunat muistuttivat rytmihäiriöisen sydänkäyrää, ja valitsin verhot, joita äitini ei voinut sietää. Hän ei myöskään pitänyt seinälle ripustamastani julisteesta, jossa oli erilaisia hymiöitä. Angry, sad, tired, frus-tra-ted, tavasin päivittäin. Äiti ei kuitenkaan sanonut mitään, koska kyseessä oli minun huoneeni ja sen räikeä matto, rumat verhot ja hölmö juliste tekivät minut niin kovin onnelliseksi.  

Hap-py.

Tämä blogi on tehnyt minusta onnellisen samalla tavalla kuin oma huone ja hymiöjuliste aikoinaan. Alkuun suunnittelin kirjoittavani yksinomaan ruoasta. Pyrin kevyihin teksteihin ja kivoihin kuviin. Kuluneen vuoden aikana olen kuitenkin saanut huomata, että kakkujen ja keksien kautta voi sanoa paljon muutakin. Joskus tuloksena on ollut ontuvia aasinsiltoja, jotka ehkä eivät ole kantaneet lukijoita, mutta joita pitkin omat haparoivat ajatukseni ovat päässeet liikkumaan ja tuulettumaan. Joskus on tuntunut, että blogi ajaa samaa asiaa kuin terapeutti, joka ehdottaa lukossa olevalle potilaalleen "mikset kirjottaisi ajatuksistasi?" Joten olen kirjoittanut. Ja jotta voisin kirjoittaa, olen tehnyt keksejä, sämpylöitä, piirakoita, pizzoja ja outoja sipsileivonnaisia. Näin vuoden jälkeen voin todeta jutun todella toimivan: minulla on ollut keittiössä hauskempaa kuin koskaan, mutta viihdyn entistä paremmin myös ajatusteni kanssa.

Tämä blogi ei olisi kuitenkaan mitään, ellei siellä käytäisi kylässä. Niin kuin iloitsin kavereista, jotka tulivat koulun jälkeen kylään, iloitsen teistä lukijoista. Olette olleet ihania vieraita: kannustavia, kohteliaita ja kiinnostuneita. Jokainen kommentti on luettu ja otettu vastaan lahjana. Iso, lämmin, vilpitön kiitos teille.

Potluck by one:n 1-vuotissyntymäpäivää juhlittiin täällä kolmikerroksisen suklaatäytteisen lettukakun avulla. Perusteluja kakkuvalinnalle ei varmasti tarvita: mainitsinko, että kyseessä oli kolmikerroksinen suklaatäytteinen lettukakku? Ainoa, mitä kaipaan, on mahdollisuus tarjota siitä teille jokaiselle pala. Niin, ja ehkä lasillinen kuohuvaa, jolla skoolata teille, minulle, letuille, kermavaahdolle, vadelmille, viime vuodelle, tulevalle vuodelle, piirtopöydälleni, Irish Spaghetti -fontille, Photoshopille; jesarille, joka pitää kamerajalustani kasassa ja kaikelle muulle, mikä on tehnyt bloggaamisesta paitsi mahdollista, myös mahtavaa*.

Kii-tos.

* Mahtavasta puheenollen, iso kiitos kaikille tahoille, jotka ovat blogini bonganneet ja tarjonneet yhteistyötä! Vaikka olen juhlissanne ehkä tuijotellut pelokkaasti viinilasiin, änkyttänyt ja näyttänyt hätääntyneeltä, olen ollut erittäin otettu kaikista kutsuista ja huomionosoituksista. Erityskiitos Hartwallin Happy Joe -tiimille, olette mainioita.


Suklainen lettukakku
isolle porukalle

lettutaikina:
2 l maitoa
12 munaa
14 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta 
1,5 tl suolaa
1,5 dl sokeria
1,5 dl öljyä

voita paistamiseen

5 dl vispikermaa
vaniljasokeria
1 sitruunan raastettu kuori
150 g tummaa suklaata
4 dl kuningatarhilloa

1. Valmista lettutaikina vispaamalla kaikki taikinan aineet yhteen. Anna taikinan turvota puolisen tuntia. Paista lettuja voissa, kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Anna lettujen jäähtyä.
2. Vatkaa kerma. Jaa kermavaahto kahteen osaan.
3. Sulata suklaa ja sekoita toiseen puoleen kermavaahtoa. Anna seoksen jäähtyä hieman. Mausta jäljelle jäänyt kermavaahto vaniljasokerilla ja sitruunankuorella.
4. Kokoa kakku levittämällä lettujen päälle vuorotellen suklaatäytettä, kermavaahtoa ja hilloa. Jotta kakku pysyy paremmin kasassa, voit käyttää tukirakenteina hammas- ja grillitikkuja.

Keittiössä soi: Valma ja VarsiNaiset

12 kommenttia:

  1. Aina vaan voi iloita ja ihmetellä sun nokkelaa kirjoitustyyliä! Onnittelut vuoden rajapyykistä. Ehkä oon ennenkin kehunut tätä hyvän mielen blogiksi :)

    VastaaPoista
  2. Täydellinen synttäripäivä, upee kakku ja hieno juhlapuhe! You go girl, hurmaat koko maailman keittiön tuoksulla, ja kaiken tän alku on "a passionate heart". Se näkyy, tuoksuu ja maistuu vieraille läheltä ja kaukaa.

    VastaaPoista
  3. Onnea! <3 Ja täytyy sanoa, että lettukakku on vähintäänkin vaikuttava.

    VastaaPoista
  4. Kiitos sinulle aaaivan ihanasta blogista! ^_^

    VastaaPoista
  5. Ihana kakku, ihan blogi ja kauniit ajatukset, täällä on ilo vierailla, tapahtumarikasta ja herkullista seuraavaa vuotta, minulla on vasta puolivuotias ;).

    VastaaPoista
  6. Onnea! Postauksiasi on ilo lukea :)

    VastaaPoista
  7. Onnea 1 vee! Perästä tullaan syksymmällä!

    VastaaPoista
  8. Onnea vuotiaalle, olen lukenut Potluckia jo jonkin aikaa ja tullut siihen tulokseen, että olet blogisi kanssa hurmaava! Teit sitäpaitsi unelmieni kakun.

    VastaaPoista
  9. ihana kakku, ihanaa onnea yksvuotiaalle!

    VastaaPoista
  10. HEI KIITOS! Te kaikki! Ihania kommentteja, niiden innoittamana on hyvä jatkaa!

    VastaaPoista
  11. On-ne-a ja kiitos blogistasi joka tekee lukijankin kovin onnelliseksi!

    VastaaPoista
  12. Äääää! Sulla on ihana blogi<3 Onneksi löysin sen sentään tässä vaiheessa, synttäreitä on jo ehditty viettää ja jos jonkinmoista herkkua valmistaa. puss:))

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa!