keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Second To None


Isäni oli monta vuotta sitä mieltä, että minun pitäisi hakea Teatterikorkeakouluun. Olen kuulemma "niin hyvä ilmeilemään". Isän mielestä osaan matkia erinomaisesti muun muassa jänistä ja ruotsalaista.

Jänisilme ei tosin alunperin kuvannut jänistä, vaan valittavaa isää. Ruotsalaisimitaattorin maineeni on ajalta ennen ruotsin kielen opintoja. Niiden alettua olen tuskin tehnyt vaikutusta keneenkään.

Nyt aion kuitenkin laittaa näyttelijäntaitoni koetukselle ja esittää teille tänään amerikkalaista ruokabloggaajaa. Hi guys! Atlantin takana tehdään nimittäin joitain asioita hämmästyttävän hyvin. Harvassa maassa osataan käyttää brezeleitä ja pekonia yhtä luovasti kuin Yhdysvalloissa. Eilen katselin kuvia herkusta nimeltä Pineapple Coconut Bacon Bites. (Kadehdin myös sitä, miten vaivattomasti amerikkalaisilta käy ruokien nimeäminen. Dark Chocolate Orange Cream Cheese Pound Cake. Siellä ei tarvitse miettiä "kera"-kommervenkkejä tai sijamuotoja. Saa vain laittaa sanoja peräkkäin ja suklaakastiketta päälle.)

Ennen kaikkea amerikkalaisilla on kuitenkin hallussa hehkuttamisen taito. Sitä taitoa tarvitaan nyt tämän keiton kohdalla. Ilmaiskoon amerikkalainen sen, mihin hämäläinen ei vaatimattomuudeltaan pysty.

Lights, camera, action!

Guys. I want to talk to you about something. About something special. About something extremely special, to be quite precise. Believe me, you are about to witness something unicorn-kind-of-special.

No, I'm not going to talk about One Direction's upcoming world tour. Or about this crazy drummer. Or even about this can't-even-talk-right-now jar of something gooey, sticky and presumably quite tasty.

No, no, no. Instead of all those things we are going to talk about soup. That's right. Soup!

Wait, you say. Soup! Isn't that the thing we eat only because we can't eat cookies and brownies all the time? Or after we have tried that for two weeks? Surely soup can be good, but there is no way it could take the role of a reeeaaal treat.

You are right. And wrong. Let me break this down for you.

This soup is the Meryl Streep of the food world. Meryl knows there are actresses more beautiful, daring and fresh than herself, but she doesn't care. Why would she? Meryl is entirely in her own category. She and the others don't compete over the same roles. Jennifer Lawrence (read: double chocolate peanut butter brownie) is not a threat to Meryl Streep (read: this soup). This pepper chickpea soup looks calmly at the long line of sugary, greasy, crispy, crunchy, fluffy, brezel and bacon-covered treats, shrugs its shoulders and quotes Mc Hammer: you can't touch this.

Are you getting it? Long story short, this soup is amazing. Or no, wait, even that doesn't cover it. It is more than amazing. It is UH-mazing.

This soup deserves applause and cheering. It deserves drum rolls. It deserves five teenagers to perform a song to its honor. It deserves to be followed by an insanely good-looking dessert. It deserves to be eaten by good people. And that's you, guys.


Tiivistelmä suomeksi: sikahyvää keittoa. Kokeilkaa.


GEEZ HOW FREAKING GOOD NUTTY ROASTED PEPPER AND CHICKPEA SOUP / Pähkinäinen paahdettu paprika-kikhernekeitto
4:lle

5 paprikaa
1 rkl oliiviöljyä
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 porkkana
4 dl kiehuvaa vettä
2 dl tomaattimurskaa
6 dl kypsiä kikherneitä
4 rkl tahinia
3 rkl maapähkinävoita
2 rkl hunajaa
1 tl kardemummaa
2 tl paprikajauhetta
2 tl currya
1 tl seesamiöljyä
2 dl kookosmaitoa
suolaa
mustapippuria

1. Pese ja halkaise paprikat. Poista siemenet ja laita paprikanpuolikkaat uunipellille. Paahda paprikoita uunissa grillivastuksen alla kunnes niiden pinta on kunnolla mustunut ja paprikat ovat pehmenneet.
2. Poista jäähtyneistä paprikoista tummuneet kuoret.
3. Kuumenna kattilassa oliiviöljyä. Pilko sipuli ja valkosipulinkynnet pieniksi ja kuullota öljyssä. Pilko porkkana pieniksi paloiksi ja lisää pannulle.
4. Kaada joukkoon kiehuva vesi ja tomaattimurska. Anna kiehua, kunnes porkkanat ovat kypsyneet.
5. Lisää kikherneet, tahini, maapähkinävoi, hunaja, mausteet, seesamiöljy ja kookosmaito. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Jos keitto tuntuu liian paksulta, lisää hieman vettä tai kookosmaitoa.

Keittiössä soi: Lulu & The Lampshades, Lord Huron ja joku tosi hyvä ranskankielinen naislaulaja, jota kämppikseni kuuntelee ja jonka nimen kyllä kysyin, mutta josta en saanut selvää, koska en puhu ranskaa.Cœur de pirate

4 kommenttia:

  1. Kiitos mahtavasta blogistasi! Tekstisi ovat toinen toistaan huikeampia ja niin ilahduttavia. Tykkään huumorintajustasi ja sinulla on kyllä kertomisen ja ruoanlaiton taito hyppysissäsi, ei voi kuin ihailla!.

    VastaaPoista
  2. Geez! Millon kirjoitat kirjan?

    T: ostaisin heti!

    VastaaPoista
  3. Erinomainen roolisuoritus!
    Tastespottingin kautta päädyn aika useinkin amerikkalaisille ruokablogeille ja joka kerta hieman ärsyynnyyn,ihastelen ja kadehdin sitä käsittämätöntä hehkutuksen taitoa!

    VastaaPoista
  4. OH MY! Saa hymyn huulelle ja veden kielelle. BOOM youre amazing.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa!