Tämän minä tiedän - Potluck by one 3 vuotta

Kun olin kolmevuotias, tiesin paljon asioita.

Tiesin, että tuo on äiti, tuo on isä, tuo on veli ja tuo tuossa toinen, ja että me ei olla rikkaita eikä köyhiä vaan just sopivia.
Tiesin, että parasta maailmassa jouluaaton ja uimalelujen ohella on saada ripotella tomusokeria legojen päälle ja kuvitella, että sataa lunta.
Tiesin - jostain syystä - että Tšetšeniassa on sota. En tiennyt, mikä Tšetšenia on.
Tiesin, että on olemassa Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi ja kysyttyäni asiaa veljeltä, myös sen, ettei ole todennäköistä, että näiden kahden välille syttyy sota.
Tiesin, että heikkoja jäitä pitää varoa.
Tiesin ainakin kaksi artistia: Fröbelin Palikat ja Katri Helenan.
Tiesin, että videoiden katsominen ja karkin syöminen lisäisivät huomattavasti hyvinvointiani.
Tiesin, että en koskaan olisi enää vauva, ja se sai minut välillä haikeaksi.
Tiesin, että Jumala loi maailman ja viikon sisään Aatamin, Eevan ja nilkin käärmeen. En ihan tiennyt, miten dinosaurukset ajoittuivat kuvioon.

Tiesin kuitenkin, että kaiken kaikkiaan tiesin jo aika paljon.

Nyt tämä blogi on kolmevuotias, minä 24-vuotias. Periaatteessa tiedän edelleen tietäväni melko paljon, ja muun muassa dinosauruskysymys on viime aikoina selkiintynyt. Päällimmäisenä tällä hetkellä on kuitenkin tietoisuus siitä, miten monia asioita en tiedä.

En tiedä, mitä elämästä tulee. En tiedä, pitäisikö asioiden antaa tapahtua vai laittaa ne tapahtumaan. En tiedä, onko parempi sanoa vai olla sanomatta, ottaa turpaan vai vältellä naarmuja, olla realisti vai optimisti. En tiedä, onko jokaiselle joku, tapahtuuko hyville ihmisille hyviä asioita, saako paha palkkansa. En tiedä, onko maailmanrauha mahdollinen, Kreikan lisälainoissa järkeä, kylmäuutettu kahvi uhka vai mahdollisuus. On lukuisia asioita, joista en tiedä, ovatko ne oikeita, vääriä vai just sopivia.

Kun on niin paljon, mitä ei tiedä, sitä takertuu asioihin, joista ei ole epäselvyyttä.

Kuten että ei ole mitään, mitään, mikä ei ystävien kanssa katetussa illallispöydässä paranisi. Asiat eivät ehkä ratkea, mutta ne takuuvarmasti helpottuvat.

Että toreilla, elokuvissa ja kävelyillä kannattaa käydä erityisesti silloin, kun niille ei ole aikaa.

Että Nelosen uusi sarja Hottikset pitäisi kieltää.

Että tunteiden näyttämistä ei pitäisi koskaan kieltää.

Että varmuuskopioita kannattaa välillä ottaa.

Että santsikuppi kannattaa aina ottaa.

Että jokaisen pitäisi lukea Olemisen sietämätön keveys ja käydä syömässä Café Esplanadin päänkokoinen korvapuusti.

Ja että jos minä en tiedä, äiti luultavasti tietää. Ja jos äitikään ei tiedä, joku Pinterestissä tietää. Sieltä poimin tämän amerikkalaiskirjailija Flannery O'Connorin sitaatin:

I write to discover what I know. 

Kirjoitan saadakseni selville - mikä lohduttava ajatus silloin, kun epävarmuus on asioista varmin ja todellisin. Vaikka en vielä tiedä, niin muutaman sadan merkin, sanan tai sivun jälkeen ehkä jo. Siksi kannattaa kirjoittaa. Siksi kannattaa blogata. Ja siksi kannattaa leipoa, paistaa lettuja, kokeilla reseptejä, kutsua väkeä kylään, kuunnella tarinoita ja salaa ihmisten ratikkakeskusteluja - jotta on mistä blogata.

Joten vaikka tahti on tänä vuonna vähän hidastunut, tämä kaikki ja ennen kaikkea te kaikki olette minulle edelleen kovin tärkeitä. 

Tietäkää te se.

Rommi-banaanikeikaus
alkuperäinen resepti täältä
8:lle

3 banaania
1,5 dl fariinisokeria
4 rkl voita
jauhettua vaniljaa
3 rkl rommia

4 dl vehnäjauhoja
1,5 dl kidesokeria
2 rkl fariinisokeria
0,5 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
1 dl vettä
0,5 sitruunan mehu
(1 rkl rommia)
3 kananmunaa
8 rkl voita

voita vuoan voiteluun

1. Voitele vuoka (n.  20 cm x 20 cm) ja halkaise banaanit pituussuunnassa. Asettele banaanit vuokaan leikkauspinta alaspäin.
2. Laita pannulle voi, sokeri ja vanilja. Kuumenna seosta kunnes sokeri on liuennut sulan voin joukkoon. Lisää rommi.
3. Kuumenna seosta vielä hetki ja kaada se sitten banaaniviipaleiden päälle.
4. Yhdistä vehnäjauhot, kidesokeri, suola ja leivinjauhe keskenään.
5. Sekoita keskenään vesi, fariinisokeri, sitruunamehu ja halutessasi rommi.
6. Sulata voi ja anna sen jäähtyä.
7. Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa keltuaiset napakaksi vaahdoksi. Lisää sitruunasokeriliemi vaahdon joukkoon varovaisesti vatkaten.
8. Lisää kuivat aineet vaahdon joukkoon vähitellen, edelleen varovaisesti vatkaten.
9. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää vaahto rauhallisesti käännellen muun taikinan joukkoon. Älä sekoita liikaa!
10. Lusikoi taikina banaaniviipaleiden päälle.
11. Paista kakkua 200 asteessa noin 25 minuuttia. Anna valmiin kakun olla vuoassa hetki ennen kumoamista.

Keittiössä on soinut mm.: Pet Shop Boys, James Newton Howard, Aino Venna, The War on Drugs, Django Django, Chisu, Moddi, Other Lives, The Byrds, Carola, The Who, Danny, Bill Callahan, Kindness, Jonsi, Jonsi, Jonsi, Helios, Edith Piaf, Home Free, Vance Joy, Phil Collins, Agnes Obel, Family of the Year, The Colourist, The Glasser, Sinikka Sokka, Knalli ja Sateenvarjo -kuunnelma.