Some more s'mores, please.

Lapsena olin suuri Aku Ankka -fani. Olin myös todella innoissani kaikesta siitä, mitä Tupu, Hupu ja Lupu tekivät partiossa. Heillä tuntui olevan koko ajan joku seikkailu kesken, ja viimeisissä ruuduissa triolle sateli aina sekä kehuja että ansiomerkkejä. Ankkaveljesten jamboree-kokemuksiin ja kanoottikilpailuihin perustuva partiokäsitykseni osottautui kuitenkin harmillisen vääräksi, kun liityin syksyllä 1998 Hyvinkään Metsätyttöihin. Mansikat-niminen laumani kokoontui torstaisin seurakuntakeskuksen pommisuojassa. Tapaamiset olivat ihan mukavia, mutta kanootteja ei näkynyt missään eikä ohjaajaamme jostain syystä kutsuttukaan Arvoisaksi Kenraaliksi vaan Paulaksi.

Petyin myös siihen, ettei meille jaettukaan Tupun, Hupun ja Lupun käyttämiä Sudenpentujen käsikirjoja. Heidän käsikirjastaan löytyi kaikkea hyödyllistä, kuten tietoa siitä, missä sijaitsee salainen aarre tai miten puhua karhujen kanssa. Meille jaetussa vihkosessa oli ohjeita saniaisten tunnistamiseen ja hätäpuhelun tekemiseen. Kotiimme kuitenkin hankittiin jonkinlainen versio ankkamaailman käsikirjasta. En osaa vieläkään puhua karhua ja Suomalaisen kirjakaupan myymästä painoksesta oli selvästi unohtunut pari muutakin osiota, mutta hyviä reseptejä siinä sen sijaan oli. Aikoinani kirjaa selatessani törmäsin ensimmäisen kerran herkkuun nimeltä "s’more". Nimi oli ihan mahdoton sanoa (ja edelleen todella haastava taivuttaa), mutta kuvassa oleva vaahtokarkki, voileipäkeksi ja riemastunut ankka jäivät mieleeni.

S’moret ovat perinteinen amerikkalainen nuotioherkku: kahden grahamkeksin väliin laitetaan nuotiolla paahdettu vaahtokarkki ja pala suklaata. S’moret kuuluvat jenkkikesään, mutta ovat kieltämättä vähän hankalia valmistaa ja syödä tahmaamatta sormiaan. S’morien makuinen jäätelö sen sijaan valmistuu helposti partion lopettaneen kaupunkilaisenkin kesäkeittiössä. Nyttemmin olen myös tajunnut, että nimi "s'more" tulee yksinkertaisesti sanoista "some more". Ja kuten arvata saattaa, jäätelön santsaamiseen olen aina valmiina.


Tämän jäätelön resepti löytyy myös Ruoka.fi -sivustolta. Dansukkerin järjestämässä kilpailussa etsitään Suomen parasta, ilman jäätelökonetta valmistettavaa jäätelöä. Käy kurkkaamassa ja äänestä suosikkiasi!

 S'mores-jäätelö
5 annosta

4 kananmunan keltuaista
1 dl sokeria
1,5 dl maitoa
2 dl kermaa
1 dl Dansukker glukoosisiirapia
(1 vaniljatangon siemenet)
150 g vaahtokarkkeja
100 makeuttamattomia graham-keksejä, esim. täysjyvä-voileipäkeksejä
150 g tummaa suklaata

1. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi.
2. Laita maito, kerma ja siirappi (ja halutessasi vanilja) kattilaan. Kiehauta seos ja nosta kattila levyltä.
3. Kaada siirappiseos keltuaisvaahdon joukkoon koko ajan vatkaten. Anna jäähtyä hetki. Paahda sillä aikaa vaahtokarkit.
4. Aseta vaahtokarkit uunipellille ja laita uunin grillivastukset päälle. Aseta pelti uunin yläosaan ja paahda vaahtokarkkeja, kunnes ne ovat ruskeita. Käännä karkit ja paahda uudelleen toiselta puolen. Ole tarkkana! Vaahtokarkit saattavat paahtua hyvinkin nopeasti.
5. Laita paahdetut vaahtokarkit tehosekoittimeen ja kaada joukkoon keltuaisseos. Sekoita tasaiseksi.
6. Lisää pieneksi murretut keksinpalat. Pilko suklaa ja lisää suklaapalat seokseen. Huom! Jos lisäät suklaan, kun seos on vielä lämmintä, se sulaa. Se ei haittaa, mutta vaikeuttaa hieman jäätelön pyörittämistä palloiksi. Jos haluat, että jäätelöön jää suklaapaloja, lisää suklaa vasta, kun olet pakastanut seosta vähän aikaa.
7. Kaada jäätelömassa laakeaan astiaan ja pakasta vähintään 8 tuntia, mielellään yön yli. Sekoita seosta muutaman kerran pakastamisen aikana. Ota jäätelö sulamaan hetki ennen tarjoilua.

Keittiössä soi: Pirkko Mannola

Tämä kirjoitus on sponsoroitu.