Tervetuloa kotiin

Kun palasin vuosin sitten kotiin vietettyäni kesän muualla, minua oli odottamassa asunnossani erääntyneen laskupinon ja kuolleiden kasvien lisäksi sinertävällä karvalla vuorattu jääkaappi. Ovi oli unohtunut kiinni, ja homeitiöillä oli ollut varmasti aika mukavat oltavat jo juhannuksena, elokuun lopusta nyt puhumattakaan. Se hetki, kun rinkka painoi vielä selässä ja pitkän matkan aiheuttama väsymys oli pinnassa, ei ollut kesän parhaimpia.

En haluaisi, että ystäväni joutuvat kokemaan samaa. En aio soitella isännöitsijöille ja käydä jääkaappikierroksilla muiden asunnoissa, mutta kotiinpaluuta voi helpottaa muutenkin. Minusta ainakin olisi kiva, jos kotona olisi tunkkaisen ilman lisäksi vastassa pieni tervetulotoivotus. Sellainen "kiva kun tulit takaisin, menikö matka hyvin, ota tästä vähän evästä ensihätään"- lahja. Näistä kekseistä luulisi saavan energiaa ainakin sen verran, että jaksaa raahautua lähikauppaan.


Kardemummalla maustetut kookos-suklaakeksit
n.30 kpl

170 g voita
1,5 dl sokeria
1,5 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 rkl leivinjauhetta
0,5 rkl ruokasoodaa
0,5 rkl vaniljasokeria
0,5 rkl kardemummaa
200 g g taloussuklaata
3 dl kaurahiutaleita
3 dl kookoshiutaleita

1. Vaahdota voi ja sokerit. Lisää kanamunat yksitellen, edelleen vatkaten.
2. Yhdistä jauhot, leivinjauhe, sooda, vaniljasokeri ja kardemumma ja lisää voi-sokerivaahtoon.
3. Pilko suklaa ja lisää kaura-ja kookoshiutaleiden kanssa muihin aineisiin. Sekoita, mutta vain sen verran, että aineet sekoittuvat tasaisesti.
4. Lusikoi taikinasta kekoja leivinpaperille ja paista keksejä 175 asteessa noin 10 minuuttia. Jätä keksien väliin runsaasti leviämisvaraa!

Laitoin ensimmäiselle pellille yhdeksän taikinankekoa ja tulos muistutti muhkeaa, tuoksuvaa keksimattoa. Taikinaa kannattaa siis laittaa maltilla, sillä keksit todella leviävät uunissa. En toki valita ensimmäisestäkään satsista- kukapa ei haluaisi rojahtaa pehmeälle pikkuleipäpatjalle tullessaan kotiin?

Keksit olivat paksuja ja rapeita, itse ainakin pidin kovasti. Ne sopivat hyvin myös juuri tähän tarkoitukseen: keksit säilyvät hyvin, joten kavereitani ei (toivottavasti) odota mahdollisten homeisten jääkaappien lisäksi myös homeiset postilaatikot. Suklaan voi halutessaan korvata rusinoilla tai pähkinöillä. Toisaalta, en tiedä onko parempaa keinoa houkutella viimeisiä kesähelteitä kuin viedä ystävän postilaatikkoon suklaata. Mutta ehkä laskutkin on helpompi ottaa vastaan kun niissä on suklaakuorrutus.

 Keittiössä soi: Edith Piaf, Oh Land, Of Monsters and Men