Söis lettuja ja sitten lähtis leikkimään

Lapsena minulla oli muutama vakiohaave.

Halusin ison timantin.

Halusin Serenaan.

Halusin olla yksi Myrskylinnuista.

Halusin pitkän tukan.

Halusin syödä lettuja niin kuin Aku Ankka söi: korkean pinon paksuja pannukakkuja, joiden päälle valutettiin vaahterasiirappia. Lama-ajan hyvinkääläisenä päiväkotilapsena minulla ei tietenkään ollut hajuakaan, miltä vaahterasiirappi maistui, mutta sitä olisi ollut varmasti siistiä valutella kannusta.

Näille pinaattiletuille en nyt ihan ensimmäisenä kaataisi siirappia niskaan, mutta ihanan korkean pinon saa näistäkin ja muutenkin uskon, että myös 6-vuotias Terhi olisi ollut mielissään. Mielestäni letuissa, ihan kaikenlaisissa, on jotain mukavan leikkisää ja hyväntuulista. Vai oletteko koskaan kuulleet ihmisestä, joka olisi ollut surullinen syödessään lettuja?

Itse asiassa Aku Ankka kerran oli, koska Iines oli käskenyt sitä laihduttamaan. Mutta Akuahan ei onneksi lasketa, koska daa, se on ankka.



Pinaattiletut

3 dl maustamatonta jogurttia
2 dl vettä tai maitoa
2-3 kananmunaa
2 rkl öljyä
1,5 rkl siirappia
3 dl sämpyläjauhoja (lisää tarvittaessa)
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 pss pakastepinaattia
1 tl suolaa
1-2 rkl pestoa
(1-2 dl fetakuutioita tai raejuustoa)

öljyä tai voita paistamiseen

1. Yhdistä jogurtti ja vesi/maito, ja vatkaa joukkoon kananmunat, öljy ja siirappi.
2. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan.
3. Lisää pesto, sulatettu pinaatti ja halutessasi juusto. Jos käytät voimakassuolaista pestoa ja/tai juustoa, vähennä suolan määrää.
4. Anna taikinan turvota noin puoli tuntia ennen paistamista.
5. Paista pinaattilettuja miedolla lämmöllä.

Tarjoile puolukkahillon kanssa.

Keittiössä soi: Paul Simon, Broken Bells